Kaikki kirjoittajan Riihimäen Teatteri artikkelit

Arvoitukselliset muunnelmat aukeavat viidessä teatterissa

Eric-Emmanuel Schmittin kirjoittaman Arvoituksellisia muunnelmia –näytelmä saa ensi-iltansa studio Pasilassa 30.8.2017. Esitys on viiden suomalaisen teatterin yhteistuotanto. Mukana on Helsingin Kaupunginteatteri, Hämeenlinnan Teatteri, Kuopion kaupunginteatteri, Logomo ja Riihimäen Teatteri.

Schmittin näytelmässä vastahakoinen nobelkirjailija kohtaa sinnikkään toimittajan ja menneisyyden salaisuudet alkavat paljastua yllättävällä tavalla. Itsetietoinen nobelisti ja pelokas toimittaja ovat päältä katsoen epätasa-arvoinen pari. Miesten käsitykset valheesta, totuudesta, rakkaudesta ja kuolemasta törmäävät, ja salaperäinen nainen yhdistää ja erottaa heidät.

 

-Minulla oli idea, että haluaisin tuoda Arvoituksellisia muunnelmia Hämeenlinnan Teatterin lavalle ja olisi hienoa saada mukaan Heikki Kinnunen ja Ilkka Heiskanen. Ajattelin, että tämä olisi parasta tuottaa muiden teattereiden kanssa yhdessä, joten ryhdyin selvittelemään muiden kiinnostusta, kuvaa Hämeenlinnan Teatterin johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo yhteistuotannon alkuvaiheita.

Nyt esitys on viittä vaille valmis ja ohjaaja Sakari Kirjavainen hehkuttaa konkarinäyttelijöitään: ”Abel Znorkon ja Erik Larsenin sanallinen ottelu rakkauden olemuksesta saa Heikki Kinnusesta ja Ilkka Heiskasesta arvoisensa esittäjät. Suurina näyttelijöinä he pystyvät elämään klassista tekstiä ymmärtäen, nähden ja näyttäen.” Kirjavainen pitää esitystä kahden huikean näyttelijän ilotulituksena, joka kutsuu katsojat matkalle ihmisenä olemisen ytimeen. Esitys kysyy katsojalta, kuka olisit, ellei sinulla olisi ketään?

Nobel-palkittua kirjailijaa Abel Znorkoa esittää Heikki Kinnunen ja toimittaja Erik Larsenina nähdään Ilkka Heiskanen. Esityksen myötä aiemminkin yhdessä työskennelleet Heiskanen ja Kinnunen pääsevät maistelemaan uudenlaista kiertue-elämää. Arvoituksellisia muunnelmia nähdään näytäntövuonna 2017-2018 kaikissa yhteistuotantoteattereissa.
–Tämä on hieno tapa tehdä teatteria. Olen nöyrän kiitollinen, että kaikki mukaan pyydetyt ovat lähteneet tähän produktioon. Heikki Kinnunen on viimeisiä näyttämöhöyliä, legenda. Itselleni tämä on ”kerran elämässä” -tyyppinen kokemus, Heiskanen sanoo.


Eric-Emmanuel Schmitt
ARVOITUKSELLISIA MUUNNELMIA
Suomennos: Leo Kontula
Ohjaus: Sakari Kirjavainen
Lavalla: Ilkka Heiskanen ja Heikki Kinnunen

Lavastaja: Juha Mäkipää/Hämeenlinnan Teatteri
Pukusuunnittelija: Elina Kolehmainen/Helsingin Kaupunginteatteri
Valosuunnittelija: Petteri Unkila/Logomo
Äänisuunnittelija: Janne Auvinen/Logomo

Lavastuksen toteutus: Kuopion kaupunginteatterin lavastamo Olavi Antikaisen johdolla
Puvustuksen toteutus: Helsingin Kaupunginteatterin puvusto
Tarpeisto: Karita Fallström/Riihimäen Teatteri ja Satu Noroluoto- Fäldt/Helsingin Kaupunginteatteri
Kuiskaaja: Tuovi Rantanen
Harjoituskauden näyttämöpäällikkö: Aku Korhonen/Helsingin Kaupunginteatteri

Ensi-ilta Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa ke 30.8.2017

Esitykset Helsingin Kaupunginteatterissa 29.8.-25.11.2017
Esitykset Hämeenlinnan Teatterissa 25.10.2017-27.1.2018
Esitykset Riihimäen Teatterissa 2.11.-11.11.2017
Esitykset Logomon Teatterisalissa 7.2.-17.2.2018
Esitykset Kuopion kaupunginteatterissa 28.2.-23.3.2018

Esitysoikeus: Nordic Drama Corner Oy

Vastaava tuottaja: Matti Arnkil/Riihimäen Teatteri
Tuotanto: Helsingin Kaupunginteatteri, Hämeenlinnan Teatteri, Kuopion kaupunginteatteri, Logomo ja Riihimäen Teatteri.


Lehdistökuvat: https://flic.kr/s/aHsm6Xfq75 Aki Loponen/Pictuner Oy, Riihimäen Teatteri Oy

Haastattelupyynnöt: Matti Arnkil, p. 050 467 0276, matti.arnkil@riihimaenteatteri.fi

Teatterikohtaiset lehdistöyhteystiedot:
Helsingin Kaupunginteatteri, Kaisa Pelkonen, vastaava tiedottaja, p. 040 552 3788, kaisa.pelkonen@hkt.fi
Hämeenlinnan Teatteri, Reija Isosuo, tuottaja, p. 040 76 188 76, reija.isosuo@hmlteatteri.fi
Kuopion kaupunginteatteri, Maija Voutilainen, tiedottaja, p. 044 718 2404, maija.voutilainen@kuopio.fi
Logomo, Janne Auvinen, tapahtuma- ja tuotantojohtaja, p. 050 563 4040, janne.auvinen@logomo.fi
Riihimäen Teatteri, Matti Arnkil, toimitusjohtaja, p. 050 467 0276, matti.arnkil@riihimaenteatteri.fi

Vuoden 2017 yhteisresidenssiin valittiin Riksu Underground

Riksu Underground

Vuonna 2015 Riihimäen Teatteri toteutti Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella Residenssihankkeen. Hankkeen aikana kehitettiin yhteisresidenssitoimintaa yhdessä residenssiin kutsutun Todellisuuden tutkimuskeskuksen kanssa. Syksyllä 2017 tätä yhteisresidenssitoimintaa kehitetään edelleen riihimäkeläislähtöisen Riksu Undergroundin (RUG) kanssa. Riksu Undergroundin jäsenistä mukana ovat Emmi Ihalainen, Suvi Ali-VarpulaAlli MattilaNelli Ojapalo ja Niina Tauru.

Riihimäen Teatterin yhteisresidenssi ei rajoitu vain tilojen ja tekniikan käyttöön, vaan taiteellista työtä tehdään laajamittaisesti yhteistyössä, kuitenkin niin, että residenssitaiteilijat tavoittelevat itselleen asettamia taiteellisia päämääriä ja vastaavat näin taiteellisesta kokonaisuudesta itsenäisesti.

RUG:illa on taiteellinen vapaus ja riippumattomuus lipunmyyntivaatimuksista. Yhteisresidenssi 2017 jalkautuu Riihimäen Teatterin tilojen ulkopuolelle. RUG on omalta osaltaan työskentelemässä Riihimäen Teatterin strategisten toiminnan tavoitteiden eteen avaamalla teatterimme toimintaa riihimäkeläisiin päin ja osallistumalla voimakkaammin heidän arkeensa. Tämän vuoksi yhteisresidenssissä tuotettava Palavan pupun tanhu –esitys toteutetaan paikkalähtöisenä ja riihimäkeläisiä osallistavana.

Palavan pupun tanhu
Palavan pupun tanhu on kehollinen rituaaliesitys, joka inspiroituu Riihimäestä mielenmaisemana.
Esitys tarkastelee kaupunkia vastakohtien risteysasemana ja räjäyttää löytämänsä ainekset absurdiksi ja törkeäksi kokonaisuudeksi, jossa ei voi olla varma, tapahtuiko kaikki oikeasti.

Pitsa vie miestä Hämeenkadulla.


Pupu on jo tulessa.

Palavan pupun tanhu –esityksen ensi-ilta on lauantaina 26.8.2017.

Lisätietoja antaa Matti Arnkil, 050 467 0276, matti.arnkil@riihimaenteatteri.fi.

Vuoden Teatteri 2017 teki hattutempun!

PUOLUSTUSVOIMAT, rakastettuni 2017

”Olen tavattoman onnellinen ja täynnä ylpeyttä työryhmämme puolesta,” kuvailee ohjaaja-näytelmäkirjailija Elina Snicker tuntemuksiaan, kun hän sai tiedon kutsusta Tampereen Teatterikesän pääohjelmistoon 2017. Toden totta: Riihimäen Teatterin PUOLUSTUSVOIMAT, rakastettuni –esitys nähdään osana Teatterikesän pääohjelmistoa eli Riihimäen Teatteri on saanut kutsun jo kolmantena vuotena perätysten.

PUOLUSTUSVOIMAT, rakastettuni –esitys tapahtuu varuskuntakaupungissa, nykyhetkessä. Eläköityvä upseeri on tehnyt pitkän uran armeijassa ja varautunut koko elämänsä sotaan, jota ei koskaan tullutkaan. Miten elää vielä sen jälkeen, kun se mitä on aina ollut, mikä on aina toistunut, murtuu? Samaan aikaan upseerin 19-vuotias tytär lähtee vapaaehtoisena armeijaan loukkaantuneena siitä, ettei valtio kutsu häntä palvelukseen.

Teos käsittelee ihmisen ankaraakin suhdetta omaan kehoonsa, ja inhimillistä tarvetta olla tärkeä osa yhteisöä. Näytelmän henkilöt ovat omimmillaan saadessaan olla vastuussa isojen joukkojen toiminnasta, suuresta mittakaavasta. Elämänmuutoksen edessä heidän on vaikea kohdata toinen yksilönä, tai olla vastuussa edes omasta itsestään. Oma kehokin tuntuu vieraalta, turhalta ja amputoidulta, kun se ei ole osa suurempaa, järjestelmällisesti toimivaa kokonaisuutta.

Esitys sai kantaesityksensä Riihimäen Teatterissa 25.2.2017.

”Olemme tehneet hyvältä pohjalta kovasti töitä, jotta olemme voineet antaa taiteen kukoistaa teatterissamme. Tämä kutsu on yksi osoitus siitä, että annamme taiteelle todella tilaa,” selventää taiteellinen johtaja Janne Saarakkala näkemystään siitä, miksi Riihimäen Teatteri on kutsuttu kolmantena vuonna perätysten pääohjelmistoon.

PUOLUSTUSVOIMAT, rakastettuni -esitykset Tampereen Teatterikesässä

Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämöllä la 12.8. ja su 13.8.

www.teatterikesa.fi

Liput myy: www.lippu.fi

”Tämä on täysin poikkeuksellista, että teatteri olisi pääohjelmistossa kolmena vuonna perätysten! Nyt viimeistään luulisi hitaiden hämäläistenkin heräävän siihen tosiasiaan, että heillä on yksi Suomen taiteellisesti korkeatasoisimmista teattereista,” toteaa toimitusjohtaja Matti Arnkil pääohjelmistokutsusta.

Tampereen Teatterikesän pääohjelmistoon kutsutaan joka vuosi suomalaisen teatterikentän parhaimmistoa. Kunnia osui Riihimäen Teatterin kohdalle jo kolmannen kerran: viime vuonna teatteri esiintyi ohjelmistossa Riihimäen Teatterin ja Näyttämö 3T:n yhteistuotannolla The Grimm Book of Horrors ja vuonna 2015 Harmony Sisters -esityksellä (hassua, tämäkin oli Elina Snickerin kirjoittama). Molemmat esitykset ovat olleet saaneet kantaesityksensä Riihimäen Teatterissa.

Tampereen Teatterikesä on yksi Euroopan merkittävimmistä teatterifestivaaleista. Ohjelmistoon valitaan joka vuosi korkealaatuisia kotimaisia ja kansainvälisiä esityksiä. Vuonna 1968 perustettu Tampereen Teatterikesä järjestetään tänä vuonna 7.8.-13.8.2017, 49. kertaa.

Lisätiedot: toimitusjohtaja Matti Arnkil, 050 467 0267, matti.arnkil@riihimaenteatteri.fi

PUOLUSTUSVOIMAT, rakastettuni –lehdistökuvat osoitteessa: https://www.flickr.com/photos/riihimaenteatteri/albums/72157677067598463

#digiteatteri valtaa itselleen oman näyttämön

#digiteatteri on Riihimäen Teatterin uusin näyttämö.

#digiteatteri tekee esityksiä digitaalisille alustoille, näyttämöille. Se tutkii live-esityksen ja digitaalisuuden suhdetta: millainen tämä suhde voisi olla? #digiteatteri kyselee mitä jos? ja jos ja jos. #digiteatterin kantavina voimina työskentelevät digitaiteilija Maria Oiva ja digiasiantuntija Jyrki Pylväs.

“Koko maailma on näyttämö.” William Shakespeare 

”Mitä tarkoittaa näyttämö? Teatterissa on näyttämö, yksi tai useampia. Näyttämö on paikka, jossa esitys tapahtuu. Filosofisesti voidaan sanoa, että näyttämö on paikka, jonka ääreen yhteisö kokoontuu katsomaan itseään. Näyttämö on paikka jossa yhteisö kohtaa pahimpia pelkojaan. Toisaalta näyttämö on yhteisölle väline harjoitella uusia yhdessä olemisen tapoja,” tarkentaa digitaiteilija Maria Oiva ajatustaan näyttämöstä
”Tällä näyttämöllä käännämme katseemme kohti digitaalisuutta esityksen ja esittämisen kautta. Teatterina haluamme tutkia millaisia muotoja taiteenmuotomme voi saada tässä ajassa. Haluamme olla etulinjassa miettimässä, mihin suuntaan teatteri on muodoltaan kulkemassa,” toimitusjohtaja Matti Arnkil avaa #digiteatterin suhdetta Riihimäen Teatterin strategiaan.

“Digitaalisuus ei ole vain yksi asia, se on lavea horisontti jossa operoidaan.” vapaasti Jussi Parikka

#digiteatteri kokeilee. Se hakee uudenlaisia kohtaamisen tapoja ja tasoja. Se on luonteeltaan sosiaalinen ja vuorovaikuttava. Se koettaa operoida niin teosmuotojen, tuotannollisen rakenteen kuin työskentelytapojenkin tasolla.

MITEN JA MISSÄ OLEMME JUURI NYT

  • YouTube: Riihimäen Teatterin tili. Täällä on TEATTERI -sarja ja Maria Virtanen Korhonen.
  • Twitter: @digiteatteri. Twiittejä digiteatterista, digitaiteesta ja sen ilmiöistä.
  • Instagram: @digiteatteri. InstaStories: digitaiteilijan päiväkirjaa.
  • SoundCloud: Riihimäen Teatteri. Esityspodcast. Maria Oiva keskustelee vieraan kanssa jostakin teemasta Riihimäen Teatterin esityksen fasilitoimana.
  • Kaikkialla somessa olemme läsnä #digiteatteri

#digiteatteri on näkyvin osa Digitaalinen yleisötyö –hanketta, jonka Riihimäen Teatteri toteuttaa vuonna 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella.

Lisätietoja:
Maria Oiva, maria.oiva@riihimaenteatteri.fi, 044 752 6690, Twitter: @MariaOiva
Matti Arnkil, matti.arnkil@riihimaenteatteri.fi, 050 467 0276, Twitter: @mattiarnkil

Eko-Riksu Jr. ottaa manttelin vastaan Riihimäen Pääsiäisessä

”Meillähän on Eko-Riksun kanssa sopimus, että minä hoitelen jatkossakin hänen keikkansa, vähän kuin stuntmiehenä,” naurahtaa Janne Kataja, legendaarisen Eko-Riksun esittäjä. Janne ei tänä vuonna seikkaile Riihimäen Pääsiäisessä Eko-Riksuna. Hän osallistuu tapahtumaan tällä kertaa ihan vaan riihimäkeläisenä. Kataja on ylpeä hienon kaupunkitapahtuman elinvoimaisuudesta, vielä 20 vuotta sen aloittamisesta. Riihimäen Pääsiäisen isänä pidetään kaupunginpuutarhuri Tero Westerlundia, joka myös keksi Eko-Riksun nimen. Janne Kataja loi puolestaan pääsiäisen suositun hahmon.

”Nyt mahtavan pääsiäisjäniksen perillinen ottaa tapahtuman haltuun! Legendaarinen Janne Katajan esittämä Eko-Riksu ei siis tee paluuta Riihimäen Pääsiäisessä vaan hänen manttelinperijänsä Eko-Riksu Jr,” toteaa Riihimäen Teatterin toimitusjohtaja Matti Arnkil. 

Riihimäen Pääsiäisessä Eko-Riksu Jr. tuo Riihimäen Teatterin tervehdyksen ensi syksynä ensi-iltansa saavasta Janne Katajan Riihimäki -esityksestä. Tulevassa ensi-illassa Eko-Riksu on vahvasti läsnä. ”Eko-Riksu on keskeinen hahmo Jannen uran alkuvaiheessa, tulemme näkemään hahmosta uuden tulkinnan näyttelijöidemme tekemänä,” ohjaaja Janne Saarakkala valottaa tulevaa esitystä.

Riihimäen Pääsiäinen järjestetään 15.-16.4.2017.

Vuoden Teatteri 2017 aloittaa kiinteistösijoittajana

Vuoden Teatteriksi valittu Riihimäen Teatteri laajentaa toimintaansa kiinteistösijoittamisen saralle. Tarkoituksena on sijoittaa osakeyhtiön vapaata pääomaa ja tarjota tätä kautta kaupungin taiteilijoille ja taiteelle uusia tiloja.

-Riihimäen esittävän taiteen puolella työskentelevillä henkilöillä on pitkät perinteet kiinteistösijoittamisessa. Ajattelimme hallituksemme kanssa, että miksi emme mekin aloittaisi sijoitustoimintaa, toteaa toimitusjohtaja Matti Arnkil. Riihimäen Teatteri hakee tällä hetkellä taiteen tekemiseen sopivia tiloja Riihimäeltä ja ympäristökunnista.

-Saamme yhteiskunnalta paljon avustusten muodossa, nyt haluamme jakaa tätä hyvää yhä laajemmalle joukolle taiteilijoita, avaa Arnkil yhtiön ajatusta kiinteistösijoittamisen taustalle. Yhtiöllä on vielä selvittämättä voiko myönnettyä kaupunginavustusta ja valtionosuutta myös käyttää paikallisen taiteen tukemiseen.

-Haluamme osaltamme tukea elävän Riihimäen syntyä ja kasvua. Meistä on jo pitkään tuntunut, että täällä kuulutetaan liikaa talouskurin perään. Haluamme saada Riihimäestä jälleen eteläisen Suomen sykkivän taidekeskuksen, joka vetää yleisöä koko Suomen mitalta, kertoo Matti Arnkil. Ensimmäiset taidetilat ovat taiteilijoiden ja yleisön käytössä näillä näkymin 1.4.2018. Osakeyhtiön on tarkoitus remontoida hankkimansa tilat kunkin taiteilijan tai taidelajin tarpeiden mukaan.

-Onhan tässä omakin lehmä ojassa, haluasin nimittäin omalle kaulahuivikokoelmalleni pysyvän näyttelytilan ja hallituksemme oli sitä mieltä, että nämä merkittävät kulttuuriesineet olisi hyvä saada kansan nähtäville. Meillä on jo kiikarissa varsin keskeinen tila Riihimäeltä ja olemme aloittaneet neuvottelut. Tulevaan näyttelyyn on valikoitumassa rakkaimmat huivini, joita on tällä hetkellä noin 150 kappaletta, iloitsee Arnkil.

Vuoden Teatteri 2017 on Riihimäen Teatteri!

Riihimäen Teatteri on valittu Vuoden Teatteri 2017 -palkinnon saajaksi!

Valinnan teki eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala, jonka apulaisina esiraadissa toimivat Teatteri Telakan tuottaja Pertti Huovinen, Tanssin talo ry:n toiminnanjohtaja Hanna-Mari Peltomäki, Temen puheenjohtaja valosuunnittelija, lavastaja Kalle Ropponen ja STEFI:n toimitusjohtaja Tommi Saarikivi. Palkinnon jakaa Tuomo Puumala Maailman Teatteripäivänä 27.3.2017.

Puumala kuvailee Riihimäen Teatteria seuraavasti:
”Riihimäki on avannut teatterinsa ovia ennakkoluulottomasti ja ojentanut kätensä vapaan kentän suuntaan. Erilaisten yhteistyöhankkeiden määrä hakee teatterin kokoluokassa vertaistaan. Riihimäki on valmistautumassa 2020- lukuun ennakkoluulottomalla otteella kaikilla rintamilla. Työn tuloksena riihimäkeläiset ja kauempaakin tulevat pääsevät nauttimaan lukuisista ensi-illoista ja erityyppisistä esityksistä tiuhaan tahtiin. Esitykset saavat yhteistyön kautta myös pidemmän kaaren ja laajemman yleisön.

Suuren vaikutuksen minuun teki Riihimäellä myös teatterin sisäinen maailma, jossa jokainen henkilökunnan jäsen on yhtä arvokas. Se näkyi ja kuului kaikessa tekemisessä. Satavuotias Suomi ansaitsee juuri tätä: Yhdessä tekemistä, tinkimätöntä asennetta ja titteleiden jättämistä narikkaan.”

”Riihimäen Teatterille Vuoden Teatteri –palkinnon saaminen on merkittävä asia. Olemme tehneet valtavasti töitä, jotta nousisimme teatterikentän kärkikastiin.” kuvailee teatterin toimitusjohtaja Matti Arnkil tunnelmiaan.

”Teatterissamme jokaista tekijää arvostetaan samalla tavalla ja kaikilla on mahdollisuus olla vaikuttamassa teatterimme toiminnan suuntaan. Minusta on erittäin hienoa, että Tuomo Puumala on nostanut tämän erikseen esille. Työskentely Riihimäen Teatterissa on ihmisarvoista ja hierarkiavapaata, eikä tämä ole itsestäänselvyys nykyisellä työkentällä.” jatkaa Matti Arnkil.

Riihimäen Teatteri täytti juuri viime vuonna 70 vuotta. Teatteri toimii kaupungin 100 % omistamana osakeyhtiönä. Viime vuonna vakinaista henkilökuntaa oli yhteensä 12 työntekijää ja yhteensä teatteri työllisti 54 työntekijää. Riihimäen Teatteri tuottaa vuosittain vähintään kaksi omaa ensi-iltaa teatterisaliin ja tämän lisäksi teatteri vie esityksiään teatteritalon ulkopuolelle. Vuonna 2017 teatteri aloitti akseliteatteritoiminnan yhteistyössä Tanssiteatteri Minimin kanssa. Akseliteatteritoiminta tuo Riihimäen Teatteriin lukuisan joukon esityksiä, joista osa on yhteistuotantoensi-iltoja.

Vuonna 2016 Riihimäen Teatteri saavutti 17 544 kävijää. ”Taiteellisesti vuosi 2016 oli huikea. Teatterissamme nähtiin kolme kantaesitystä ja kaksi ihmisläheistä draamaa. Juhlavuotemme kruunasi kutsu Tampereen Teatterikesän pääohjelmistoon toisena vuonna perätysten”, sanoo toimitusjohtaja Matti Arnkil.

Riihimäen Teatterin lehdistökuvat: https://www.flickr.com/gp/riihimaenteatteri/rf9X3r
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Matti Arnkil, p. 050 467 0276, matti.arnkil@riihimaenteatteri.fi

Vuoden Teatteri  -palkinnosta
Suomen Teatterit ry nostaa vuosittain esille suomalaisen teatterivalion valitsemalla Vuoden Teatteriksi suomalainen ammattiteatterin, joka on erityisen ansioitunut toiminnassaan tuottamalla elämyksiä yleisölleen, toimimalla viihtyisänä työyhteisönä henkilökunnalleen, edistämällä paikkakuntansa kulttuurielämää tai toteuttamalla muuta erityistä tehtävää toimintaympäristössään.

Aiemmat vuoden teatterit
2016 Teatteri Telakka
2015 Seinäjoen kaupunginteatteri
2014 Teatteri Viirus
2013 Teatteri Jurkka
2012 Suomen Kansallisteatteri
2011 Espoon kaupunginteatteri
2010 Unga Teatern
2009 Teatteri Avoimet Ovet
2007 Tanssiteatteri Minimi
2005 Q-teatteri
2003 Kajaanin Kaupunginteatteri
2001 Wasa Teater
1999 KOM-teatteri
1997 Tampereen Teatteri
1996 Svenska Teatern

Lisätietoa kilpailusta: http://www.suomenteatterit.fi/jasenpalvelut/kilpailut/
Suomen Teatterit ry, Hanna-Reetta Schreck,
p. 09 2511 2150, hanna-reetta.schreck@suomenteatterit.fi

Syksylle 2017 lisää kiinnostavia yhteistuotantoja!

ARVOITUKSELLISIA MUUNNELMIA
Riihimäen Teatteri , Helsingin Kaupunginteatteri, Hämeenlinnan Teatteri, Kuopion kaupunginteatteri ja Logomo-teatteri tuovat syksyllä 2017 ensi-iltaan Eric-Emmanuel Schmittin kirjoittaman Arvoituksellisia muunnelmia –näytelmän.

-Minulla oli idea, että haluaisin tuoda Arvoituksellisia muunnelmia Hämeenlinnan Teatterin lavalle ja olisi hienoa saada mukaan Heikki Kinnunen ja Ilkka Heiskanen. Ajattelin, että tämä olisi parasta tuottaa muiden teattereiden kanssa yhdessä, joten ryhdyin selvittelemään muiden kiinnostusta, kuvaa Hämeenlinnan Teatterin johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo yhteistuotannon alkuvaiheita.

Esitys saa ensi-iltansa studio Pasilassa 30.8.2017, josta se lähtee kiertämään muissa yhteistuotantoteatterissa. Nobel-palkittua kirjailijaa Abel Znorkoa esittää Heikki Kinnunen ja toimittaja Erik Larsenina nähdään Ilkka Heiskanen. Näytelmän myötä aiemminkin yhdessä työskennelleet Heiskanen ja Kinnunen pääsevät maistelemaan uudenlaista kiertue-elämää. Arvoituksellisia muunnelmia on useamman teatterin yhteistyöhanke, jossa jokainen mukana oleva teatteri tuo panostuksensa näytelmän tuotantoon.

– Tämä on hieno tapa tehdä teatteria. Olen nöyrän kiitollinen, että kaikki mukaan pyydetyt ovat lähteneet tähän produktioon. Heikki Kinnunen on viimeisiä näyttämöhöyliä, legenda. Itselleni tämä on ”kerran elämässä” -tyyppinen kokemus, Heiskanen sanoo.

– Miehet analysoivat suuria asioita – yksinäisyyttä, rakkautta, totuutta. Näytelmä on näennäisesti vähäeleinen, mutta siinä on kaikki: se on draama, komedia, farssi ja tragedia. Se on yksi hienoimmista näytelmistä, joita olen tehnyt – samaan aikaan hauska ja raaka, kuin elämä itse, Heiskanen kuvailee.

Jo näytelmän lukuharjoitusten aikana Heiskaselle on käynyt selväksi sekin, että tarinassa on paikkoja, joissa hänen ei parane katsoa kirjailija Znorkoa näyttelevää Heikki Kinnusta.

– Siinä on vaarana menettää pokkansa ihan siitä syystä, että Kinnunen on niin helvetin hyvä.

Arvoituksellisia muunnelmia –esityksen ohjaa Sakari Kirjavainen. Hän pitää esitystä kahden huikean näyttelijän ilotulituksena, joka kutsuu katsojat matkalle ihmisenä olemisen ytimeen. Esitys kysyy katsojalta, kuka olisit, ellei sinulla olisi ketään?

Schmittin näytelmässä vastahakoinen nobelkirjailija kohtaa sinnikkään toimittajan ja menneisyyden salaisuudet alkavat paljastua yllättävällä tavalla. Itsetietoinen nobelisti ja pelokas toimittaja ovat päältä katsoen epätasa-arvoinen pari, mutta illan edetessä käy ilmi, että molemmat ovat rakastaneet samaa naista. Miesten käsitykset valheesta, totuudesta, rakkaudesta ja kuolemasta törmäävät, ja salaperäinen nainen yhdistää ja erottaa heidät.


Eric-Emmanuel Schmitt
ARVOITUKSELLISIA MUUNNELMIA
Suomennos: Leo Kontula
Ohjaus: Sakari Kirjavainen
Lavalla: Ilkka Heiskanen ja Heikki Kinnunen

Ensi-ilta Helsingin kaupunginteatterin studio Pasilassa ke 30.8. klo 19.
Esitykset Helsingin kaupunginteatterissa 29.8.-25.11.2017
Esitykset Hämeenlinnan Teatterissa 25.10.2017-27.1.2018
Esitykset Riihimäen Teatterissa 2.11.-11.11.2017
Esitykset Logomo-teatterissa 7.2.-17.2.2018
Esitykset Kuopion kaupunginteatterissa 28.2.-23.3.2018

Esitysoikeus: Nordic Drama Corner
Tuotanto: Riihimäen Teatteri, Helsingin Kaupunginteatteri, Hämeenlinnan Teatteri, Kuopion kaupunginteatteri ja Logomo-teatteri


ILLALLISET YHDELLE… KAHDELLE… KOLMELLE

Akseliteatteritoiminta tuo Riihimäen Teatterin syksyyn ruokateatteriesityksen, kun Tanssiteatteri Minimi ja Riihimäen Teatteri lyövät lusikkansa yhteiseen soppaan. Tästä maukkaasta keitoksesta Riihimäellä nähdään nyt 15 ruokateatteriesitystä. Ruokateatteri on kulinaristista teatteria kaikille aisteille. Se on elämyksellinen esitysformaatti, jossa yhdistyvät ruoka, teatteri, tanssi ja huumori – kaikki hyvän elämän edellytykset. Ruokateatteria on esitetty menestyksekkäästi Kuopiossa vuodesta 2008 lähtien.

– Pääsemme jälleen toteuttamaan uudenlaista konseptia Scandic Riihimäen ravintolan kanssa. Haluamme helliä sekä katsojien mieliä että vatsoja. Viimeisin ravintolaan tehty esitys teatterissamme tehtiin syksyllä 2015. Olihan meidän siis jo aika ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ryhtyä taidesopan keittoon, kuvailee Matti Arnkil tulevaa yhteistuotantoa.

– Minimillä ja Liisa Ruuskasella tämä ruokateatterimeno on pitkälle hiottua ja viimeisen päälle viilattua tekemistä. Tulemme varmasti oppimaan heiltä paljoa ja yhdessä saamme aikaan sellaisen moniaistillisen kokemuksen, jollaista ei ole Riihimäellä hetkeen nähty, iloitsee Arnkil.

Illallinen yhdelle…kahdelle…kolmelle koostuu kolmesta pienoisnäytelmästä, joissa yhdistetään sirkusta, tanssia ja teatteria. Illan aikana katsojille tarjoillaan esityksen lomassa kolmen ruokalajin yllätysmenu. Tarjottavat annokset liittyvät esityksen teemoihin. Esityksessä pöytäseurueilla on myös aikaa vapaaseen seurusteluun ja illanviettoon.


ILLALLINEN YHDELLE
Ohjaaja: Sanna Silvennoinen
Lavalla: Antti Lahti

Esitysoikeus: Nordic Drama Corner

Johanna Keinänen
KATTAUS KAHDELLE
Ohjaus: Johanna Keinänen
Lavalla: Liisa Ruuskanen ja Antti Lahti

Taru Kivinen
KOKKAUS KOLMELLE
Ohjaus: Taru Kivinen
Lavalla: Liisa Ruuskanen ja kaksi katsojaa

Esitykset Scandic Riihimäen ravintolassa 1.11.-9.12.2012


SYKSYN VIERAILUT

Syksyllä vierailuesitykset paikkaavat akuuteimmat illuusio-, komedia- ja klovneriapuutostilat. Riihimäen Teatteriin on kutsuttu Ulla Tapanisen Lava-ammuntaa V, mentalisti Pete Poskiparta  uudella Mielenmagiaa –show’lla ja yleisön suosikki Red Nose Company heidän kahdella esityksellään: Punainen viiva ja Keisarin uudet vaatteet, joista jälkimmäinen on otettu mukaan erityisesti lapsikatsojia ajatellen.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Matti Arnkil, matti.arnkil@riihimaenteatteri.fi, p. 050 467 0276

 

Riihimäen Teatterin syksy on yksin ja yhdessä tekemistä

YKSIN JA YHDESSÄ!
Riihimäen Teatterin syksyn ohjelmistosta on luvassa kaksi paljastusta: mikä on teatterin oma tuotanto ja mitä akseliteatteritoiminta tuo tullessaan?
– Riihimäen Teatteri tekee vuonna 2017 yhteistyötä yhteensä 15 ammattiteatterin tai –ryhmän kanssa. Se on huikea luku suomalaisella teatterikentällä! Näin laajan verkoston avulla pystymme tarjoamaan asiakkaillemme huomattavasti laajemman tarjonnan laadukkaita esityksiä, kuin vain omin voimin, riemuitsee Riihimäen Teatterin toimitusjohtaja Matti Arnkil.

Janne Katajan Riihimäki


Riihimäen rakas, mutta myös särmikäs oma poika Janne Kataja lampsii teatterimme lavalle. Tai ei varsinaisesti lampsi, mutta tarinat ja kertomukset hänen elämästään kyllä! Jo vuonna 2014 aloitettu suunnittelu on kypsynyt siihen vaiheeseen, että Janne Katajan Riihimäki –esitys näkee päivänvalon syksyllä 2017 Riihimäen Teatterissa. Vuonna 2015 järjestettiin kirjoituskilpailu Janne Katajasta ja keväällä 2016 kilpailun kirjoituksia esiteltiin Janne Katajan Riihimäki –klubeilla Riihimäen kahviloissa ja kapakoissa. Nyt Jannea on haastateltu ja haastettu riittävästi, jotta voimme vihdoin nähdä millainen on Riihimäki Jannen silmin!

Janne Katajan Riihimäki on osuva esitys Riihimäen lähimenneisyydestä ja nykyisyydestä erään sen tunnetuimman asukkaan silmälaseilla katsottuna. Dramaturgi Taija Helmisen kirjoittama näytelmä pohjautuu haastatteluille, kirjallisille lähteille ja riihimäkeläisten lähettämille tarinoille. Jannea, hänen parasta kaveriaan Aku Hirviniemeä, vara-äiti Anita Hirvosta ja patruuna-legenda Arvi Paloheimoa sekä monia muita hahmoja esittävät näyttelijät Riku Korhonen, Tatu Mönttinen, Katja Peacock ja Maija Siljander.

Janne Katajan Riihimäki –esityksen ohjaa Riihimäen Teatterin taiteellinen johtaja Janne Saarakkala. Näytelmä on paitsi Jannen kasvutarina myös tunnistettava kuva 80-luvun lapsista.
– Kataja on huikea esimerkki uuteen työkulttuuriin kasvaneista. Näytelmän aikaperspektiivi on Katajan iän mittainen, mutta jo alakoululaisena omenansiemenkaupan parissa liikemiesuransa aloittanut Kataja on ehtinyt tehdä hämmästyttävän paljon, Saarakkala naurahtaa.
Janne Katajan Riihimäki -näytelmän kautta ohjaajalle avautui asemakaupunkiin uusi, innostava näkymä. Siihen näkymään Saarakkala saa asettumaan myös Janne Katajan vision, jossa Riihimäki on kuin pieni ranskalaiskylä – täynnä yhdessä tekemistä, osallistumista ja me-henkeä.


Taija Helminen
JANNE KATAJAN RIIHIMÄKI
Ohjaus: Janne Saarakkala
Ensi-ilta 14.10.2017
Esitykset Riihimäen Teatterissa 13.10.-16.12.2017
Lavalla: Riku Korhonen, Tatu Mönttinen, Katja Peacock ja Maija Siljander
Esitysoikeus: Taija Helminen
Tuotanto: Riihimäen Teatteri Oy

Janne Katajan Riihimäki -lehdistökuvat löytyvät täältä.


Pesärikko – teattereiden voimakas yhteisö


Orvokki Aution klassikkoteos Pesärikko nähdään nyt uutena, yhteistyössä tehtävänä tulkintana. Armi rakastuu Olaviin, karkaa kotoaan ja muuttaa eteläpohjalaiseen Larvan taloon. Tuoreen avioparin elämänmenon sanelee kuitenkin Olavin äiti Laimi ja sänkyyn sidottu Ilmi-täti. Pesärikko on paksun huumorin kyllästämä kertomus maaseudun paineesta. Se kertoo miehistä jotka eivät jaksa tunteittensa kanssa ja naisista, jotka tekevät omia ratkaisujaan.

Pesärikko sijoittuu lakeuksille. Pohjanmaan maasto sopii kuvaamaan ohjaaja Mikko Roihan mielestä itse asiassa koko Suomen ilmapiiriä.
– Pohjanmaahan on metafora Suomesta. Ihmisiä vaaditaan siellä näyttämään kaikki; on pärjäämisen pakko. Samaan aikaan sitten toppuutellaan, että älä nyt ittees noin esille tuo. Asiat ovat pinnassa, Roiha perustelee.
Pesärikko onnistuu kysymään Roihan mukaan edelleen ajankohtaisia kysymyksiä, joista olennaisin on, millä – ja kenen – ehdoilla maailmassa saa olla. Ohjaaja halusi pohtia, miksi Suomi matkaa ajassa taaksepäin. Miksi 50-luvun avioliittokäsitys on tulossa takaisin ja miksi naisten halutaan jäävän koteihin?

Pesärikko on osa Riihimäen Teatterin ja Tanssiteatteri Minimin akseliteatteritoimintaa. Mukaan on kutsuttu viisi valtionsosuusteatteria ja yksi vapaa ryhmä, jotka ovat sopineet kolmivuotisesta yhteistyöstä: Riihimäen Teatterin ja Tanssiteatteri Minimin lisäksi Jyväskylän Kaupunginteatteri, Teatteri Eurooppa Neljä, Kouvolan Teatteri, Kotkan Kaupunginteatteri ja Turun Kaupunginteatteri sekä Vapaa Teatteri.

Yhteistyö tuottaa kolme eri produktiota. Jokainen produktio kiertää ympäri Suomea ja se on osa kunkin teatterin ohjelmistoa.
Riihimäelle saapuessaan ohjaaja Roiha kokee tulevansa sivistyskaupunkiin.
– Berliinistä katsoen pääkaupunkihierarkia poistuu, ja Suomen teatterikartalla Riihimäki on nousemassa keskiöön. Pienten kaupunkien etu on se, että ne voivat keksiä oma kulttuurinsa. Riihimäki voi olla suomalaisen kulttuurin keskus, jos se niin haluaa.


Orvokki Autio – Mikko Roiha
PESÄRIKKO
Ohjaus: Mikko Roiha
Ensi-ilta Berliinissä 14.9.2017
Esitykset Riihimäen Teatterissa 21.9.-25.11.2017
Lavalla: Sara Melleri (Tanssiteatteri Minimi/Riihimäen Teatteri), Taina Reponen (Jyväskylän kaupunginteatteri/Teatteri Eurooppa Neljä), Jarkko Sarjanen (Kotkan Kaupunginteatteri), Veli-Matti Karén (Kouvolan Teatteri), Eila Halonen (Turun Kaupunginteatteri)
Esitysoikeus: Agency North
Tuotanto: Riihimäen Teatteri, Tanssiteatteri Minimi, Jyväskylän Kaupunginteatteri, Teatteri Eurooppa Neljä, Kouvolan Teatteri, Kotkan Kaupunginteatteri, Turun Kaupunginteatteri ja Vapaa Teatteri

Pesärikko -lehdistökuvat löytyvät täältä.


Ken on Teatterimme taiteellinen johtaja vuosina 2018-2019?
– Iloitsen suuresti saadessani ilmoittaa, että Riihimäen Teatterin taiteellisena johtajana vuosina 2018-2019 jatkaa Janne Saarakkala, sanoo Matti Arnkil.

Janne Saarakkala on ollut voimakkaasti kiihdyttämässä Riihimäen Teatteria taiteellisen linjan kehittämiseen ja kunnianhimoiseen riman nostamiseen. Hänen aikanaan Riihimäen Teatteri on saanut kaksi kutsua Tampereen Teatterikesän pääohjelmistoon ja viimeisimpänä tullut valituksi yhdeksi Vuoden Teatteri 2017 –finalisteista.

– Haluan ehdottomasti olla mukana Akseliteatterin kehittämisessä ja seurata sen toteutumista aitiopaikalta, kertoo Saarakkala.
– Samalla pidän tärkeänä, kaiken yhteistyön keskellä, että Riihimäen Teatteri säilyttää vahvan yhteyden omaan kaupunkiinsa. Työyhteisönä Riihimäen Teatteri on minulle ilahduttava tapaus, harvoin olen sellaiseen törmännyt. Täällä tunnen olevani osa yhdessä tekemistä.

Lehdistökuva Janne Saarakkalasta löytyy täältä.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Matti Arnkil, p. 050 467 0276, matti.arnkil@riihimaenteatteri.fi